Miten rokotteet toimivat?
Rokotteet auttavat lemmikin immuunijärjestelmää taistelemaan tiettyjä taudinaiheuttajia eli patogeeneja, kuten viruksia ja bakteereita vastaan. Mikäli patogeeni rokottamisen jälkeen pääsee eläimen kehoon, immuunijärjestelmän solut hankkiutuvat siitä nopeasti eroon, eikä lemmikki sairastu vakavasti.
Rokotteiden toiminta perustuu siihen, että eläimen keho altistetaan pienelle määrälle hyvin heikennettyä tai inaktivoitua (tapettua) patogeenia. Tämä annos ei aiheuta tautia lemmikissä. Jotkin rokotteet eivät sisällä kokonaista patogeenia, vaan ainoastaan sen osia.
Pienen patogeeniannoksen pohjalta eläimen immuunijärjestelmä kehittää muistisoluja sekä vasta-aineita kyseistä taudinaiheuttajaa vastaan. Mikäli eläin myöhemmin kohtaa suuren määrän kokonaisia ja eläviä patogeeneja, muistisolut tunnistavat ne ja hälyttävät useita erilaisia immuunijärjestelmän soluja paikalle. Nämä immuunisolut sekä vasta-aineet tuhoavat patogeenin, eikä lemmikki sairastu. Eläimestä tulee siis immuuni taudille, jota vastaan se on rokotettu.
Ilman rokotteita eläimen keho ei tunnista patogeenia. Tällöin suurella määrällä taudinaiheuttajia on ikäänkuin etulyöntiasema ja kyky sairastuttaa eläin.
Miksi lemmikki kannattaa rokottaa?
Rokotus suojaa lemmikkiä vakavilta, tarttuvilta taudeilta. Ilman rokotuksia jotkin näistä taudeista olisivat lemmikille hyvin haitallisia, jopa hengenvaarallisia. Rokotusten avulla useista vaarallisista taudeista on päästy täysin tai lähes kokonaan eroon.
Lemmikin rokottaminen suojaa myös sen omistajaa. Jotkin lemmikkien tarttuvat taudit ovat zoonottisia - ne voivat siis aiheuttaa taudin myös ihmisessä. Esimerkiksi rabies (vesikauhu) on zoonoottinen tauti.
Voiko lemmikkini saada luonnollisen immuniteetin tautia vastaan sairastamalla sen?
Joidenkin tarttuvien tautien kohdalla eläin voi saavuttaa immuniteetin sairastamalla kyseisen taudin. Tällöin eläimen keho kehittää muistisoluja sekä vasta-aineita patogeenia vastaan, samalla tavalla kuin rokotteetkin. Immuunijärjestelmä toimii kuitenkin hitaasti. Kun eläin altistetaan suurelle annokselle taudinaiheuttajia, on vaarana, etteivät vasta-aineet patogeeneja vastaan kehity riittävän nopeasti. Tällaisessa tilanteessa eläin voi sairastua hyvinkin vakavasti. Osa tarttuvista taudeista on jopa hengenvaarallisia. Myös yleisesti lievinä pidetyt taudit voivat olla joillekin lemmikeille kohtalokkaita. Tähän vaikuttaa muun muassa lemmikin immuunijärjestelmän tehokkuus sekä patogeenin vahvuus ja patogeeniannoksen koko.
Miksi lemmikkini sairastui tautiin, jota vastaan sillä oli rokote?
Vaikka rokotteet suojaavatkin lemmikkiä erilaisilta tartunnoilta hyvin tehokkaasti, on mahdollista, että eläin sairastuu rokotuksesta huolimatta. Tämä voi johtua useasta eri syystä. Monet taudinaiheuttajat kehittyvät ja muokkautuvat levitessään, jolloin rokoteannoksessa olevat patogeeninosat eroavat niistä virus-ja bakteerikannoista, joita eläin kohtaa luonnossa. Tällöin eläimen immuunijärjestelmä ei tunnistakaan patogeenia ja eläin sairastuu. Tauti sairastetaan kuitenkin usein lievemmässä muodossa. On myös mahdollista, että eläin on saanut tartunnan jo ennen rokotetta. Mikäli eläin on alipainoinen, kuumeinen, tai stressaantunut rokotushetkellä, rokotteen vaikutus voi heiketä. Myös rokoteannoksen koko, säilytysmenetelmät, aika, paikka, sekä eläimen muut lääkitykset vaikuttavat rokotteen tehoon. Eläinlääkäri sekä muu klinikan henkilökunta huolehtii, että lemmikin rokotteet annostellaan ja säilötään oikein.
Voiko rokotteista olla lemmikeille jotain haittaa?
Suurin osa lemmikkien rokotteista on turvallisia ja niiden haittavaikutuksia raportoidaan verrattain hyvin vähän. Se, että rokottamaton lemmikki sairastuu tarttuvaan tautiin on huomattavasti todennäköisempää verrattuna rokotteen vakavien sivuvaikutusten mahdollisuuteen.
Pieni osa eläimistä saa rokotteista lieviä ja lyhytkestoisia oireita, kuten kuumetta ja väsyneisyyttä. Pistoskohdassa saattaa ilmetä pientä punoitusta, turvotusta, kuumotusta ja kipua. Mikäli lemmikki on saanut nenään annosteltavan rokotteen, se saattaa hieman aivastella tai yskiä 2-5 päivää rokotuksen jälkeen. Mikäli oireet jatkuvat pidempään kuin 2 päivää (nenärokotteen kohdalla yli 5 päivää), ota yhteys eläinlääkäriin.
Harvinaisempia rokotusten haittavaikutuksia ovat kissojen pistokohdan kasvaimet eli sarkoomat. Pistokohdan kudos ärtyy ja siihen kehittyy kasvain. Kasvainta edeltää pistokohdan krooninen tulehdustila, jota pidetään suurimpana syynä sarkooman kehittymiseen. Nämä kasvaimet ovat kuitenkin harvinaisia: ne kehittyvät alle 0,1%:lle kissoista. Joskus rokotus voi aiheuttaa lemmikille allergisen reaktion - tämä on kuitenkin hyvin harvinaista. Allergiset reaktiot ilmenevät yleensä muutaman tunnin sisään rokotteen antamisesta. Mikäli lemmikilläsi ilmenee kuonon, kaulan, tai silmien alueen turvotusta, jatkuvaa oksentelua tai ripulointia, hengitysvaikeuksia, voimakasta yskää tai pyörtyilyä, ota välittömästi yhteys eläinlääkäriin.
Mitä tauteja vastaan minun tulisi rokottaa lemmikkini?
Suomessa koirien perusrokotusohjelma sisältää rokotteet penikkatautia, parvovirusripulia, tarttuvaa maksatulehdusta, kennelyskää sekä rabiesta vastaan. Koira on tärkeää suojata näiltä taudeilta, sillä ne ovat vakavia ja leviävät Suomessa sekä sen naapurimaissa. Kissat rokotetaan Suomessa kissaruttoa, kissaflunssia (herpes- ja kalikivirus), sekä rabiesta vastaan.
Perusrokotusohjelman lisäksi lemmikit voidaan rokottaa niiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Esimerkiksi matkustavat lemmikit rokotetaan matkakohteen lainsäädännön sekä senhetkisen tautitilanteen mukaisesti. Sosiaaliset koirat on hyvä rokottaa kennelyskää vastaan. Kennelyskä on tarttuva hengitystietulehdus, joka leviää pisaratartuntana esimerkiksi koirapuistoissa- ja näyttelyissä. Useat eri virukset ja bakteerit voivat aiheuttaa kennelyskää, ja koirat rokotetaan sitä vastaan vuosittain. Kennelyskärokote ei välttämättä anna lemmikille täydellistä suojaa tautia vastaan, mutta se lieventää oireita huomattavasti. Koirat, jotka liikkuvat paljon luonnossa, voidaan rokottaa puutiaisten levittämää borrelioosia vastaan.
Lähteet:
American Veterinary Medicine Association. Vaccinations. https://www.avma.org/resources-tools/pet-owners/petcare/vaccinations#:~:text=Vaccinations%20prevent%20many%20pet%20illnesses,distemper%2C%20can%20infect%20unvaccinated%20pets.
American Veterinary Medicine Association. What to expect after your pet's vaccination. https://www.avma.org/resources-tools/pet-owners/petcare/what-expect-after-your-pets-vaccination
Monath, T. P. (2013) Vaccines against diseases transmitted from animals to humans: A one health paradigm. Vaccine. 4; 31(46): 5321–5338. Published online 2013 Sep 21. DOI: 10.1016/j.vaccine.2013.09.029
The Finnish Cat Association. Interpretation Guide for Vaccination rules; FIFe Breeding & Registration Rules. https://www.kissaliitto.fi/rokotusohje
The Finnish Kennel Club. Regulations About Vaccinations and Infectious Diseases. https://www.kennelliitto.fi/en/dog-ownership/regulations-about-vaccinations-and-infectious-diseases
Tizard, I. (2020) Vaccine Failure and Other Adverse Events in Animals. The Merck veterinary manual. Whitehouse Station, NJ, Merck & Co., Inc.
World Health Organization. How do vaccines work? 8 December 2020. who.int/news-room/feature-stories/detail/how-do-vaccines-work?adgroupsurvey={adgroupsurvey}&gclid=Cj0KCQiAybaRBhDtARIsAIEG3kkRaLrOcamUtLAvgAGirctlwmnWyQPRJ2HecOPRzsDPR3nOqiC5enQaAtXCEALw_wcB
Zabielska-Koczywąs, K., Wojtalewicz, A., and Lechowski, R. (2017). Current knowledge on feline injection-site sarcoma treatment. Acta Veterinaria Scandinavia. 59: 47. Published online 2017 Jul 17. DOI: 10.1186/s13028-017-0315-y