top of page
  • GekkoVet Team

Liikkuva kissa



Täytyykö kissaa liikuttaa?


Moni kissa aktivoi itse itseään leikkien ja kiipeillen kotona. Osa kissoista sen sijaan kaipaa ulkopuolelta tulevia kannustimia, jotta ne saisivat päivän aikana tarpeeksi liikuntaa. Etenkin sisäkissojen liikunnan määrään tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä pienessä tilassa niiden liikkuminen saattaa jäädä niukaksi.

Kissan kanssa liikkuminen ja leikkiminen auttaa eläintä purkamaan ylimääräistä energiaa. Se myös vahvistaa sidettä lemmikin ja omistajan välillä, sekä ennaltaehkäisee kissan masennusta ja ahdistusta. Liian vähäinen liikunta voi aiheuttaa kissalle useita erilaisia terveyshaittoja. Turhautunut lemmikki saattaa myös raapia ja purra huonekaluja, kasveja tai lattiaa. Äkilliset energiapurkaukset, joiden aikana eläin juoksee vallattomasti ympäri taloa, ovat tyypillinen tapa kissoille “päästellä höyryjä” ja vapauttaa päivän aikana kertynyttä energiaa.

Miten kissan kanssa voi harrastaa liikuntaa?


Kissaa voi liikuttaa erilaisten lelujen, kuten narujen ja pallojen avulla. Kissoilla on luonnollinen tarve saalistaa, joten erilaiset jahtausleikit ovat usein niiden mieleen. Eläin kuluttaa paljon energiaa kiivetessään, joten kotiin voi ostaa myös korkeita kiipeily- ja raapimispuita. Kokeile ruuan tarjoamista kiipeilypuun tasoilta, mikäli kissaltasi puuttuu motivaatiota kiivetä.

Kissan kanssa voi myös ulkoilla; turvallisin keino ulkoiluttaa kissaa on hihnassa. Ulkoilutuksessa on hyvä suosia sopivan kokoisia ja pehmeitä, kissoille tarkoitettuja valjaita. Totuta kissasi valjaiden pukemiseen ja niissä kulkemiseen ensin kotona. Kun kissa on tottunut valjaisiin, voit kokeilla viedä sen ulos. On hyvä muistaa, että ulkomaailma voi tuntua saalistajaksi mielletystä eläimestä yllättävän jännittävältä. Rauhallinen ote, kärsivällisyys ja kissan omien rajojen mukaan kulkeminen on siis tärkeää.

Yleinen suositus on, että kissa saisi reipasta liikuntaa noin 15-30 minuuttia päivässä. Tämän ajan voi jakaa useaan lyhyempään leikkihetkeen. Jotkin kissat uupuvat toisia nopeammin. Eri yksilöiden välisiin eroavaisuuksiin voi vaikuttaa esimerkiksi eläimen ikä ja terveydentila. Kissanpennuilla on usein valtavasti energiaa ja ne ovat hyvin leikkisiä, kun taas monet vanhemmat kissat ovat rauhallisempia. Jotkin seniorikissat jaksavat kuitenkin liikkua nuoren kissan tapaan. Iästä riippumatta eläintä ei tarvitse pakottaa liikkumaan: mikäli kissasi ei osoita kiinnostusta leluihin tai se jättää leikin kesken, yritä myöhemmin uudelleen. Voit myös kokeilla erilaista kannustusmetodia; kissasi saattaa suosia tiettyä lelua tai leikkiä muita enemmän. Mikäli kissan aktivointi leluilla epäonnistuu jatkuvasti, eläin on uupuneen oloinen ja se liikkuu vähän, ota yhteys eläinlääkäriin.

Kissojen ylipainoisuus


Kissan ideaalipaino riippuu paljon sen rodusta. Suurin osa täysikasvuisista maatiaiskissoista painaa noin 4-5 kilogrammaa. Joillakin pienillä kissaroduilla ideaalipaino voi olla vain 3 kiloa, suurempien rotujen edustajat voivat puolestaan kasvaa jopa 8 kiloiseksi. Kissa luokitellaan ylipainoiseksi, jos sen paino on 20% tai enemmän yli ideaalipainon. Eläin lihoo, kun se liikkuu liian vähän syötyyn ruokamäärään nähden. Kissojen ylipainoisuutta tavataan yhä enenevissä määrin.

Ylipainoisuus altistaa kissan useille erilaisille sairauksille, kuten nivelrikolle, lonkkavialle, korkealle verenpaineelle ja diabetekselle. Kun eläimen paino kohoaa, myös sen nivelten kuormitus kasvaa. Tällöin kissan liikkuvuus huononee: eläimen vauhti hidastuu, eikä se jaksa enää leikkiä, kiipeillä tai hyppiä tavalliseen tapaansa. Korkea verenpaine taas on kissoilla monesti oireeton, mutta sen elimistölle aiheuttavat haitat voivat olla kohtalokkaita. Yhtäkkinen näkökyvyn heikkeneminen on yleisin korkean verenpaineen aiheuttama oire kissoilla. Diabetes eli sokeritauti on hormonaalinen sairaus, jossa haiman tuottaman insuliinin määrä ja teho ovat riittämättömät. Kissoilla diabeteksen oireisiin kuuluu muun muassa lisääntynyt juominen ja virtsaaminen sekä väsyneisyys.

Tehokas keino ylipainoisuuden ja sen tuomien haittojen ennaltaehkäisemiseen on riittävä liikunta suhteessa sopivaan määrään ruokaa.

Lähteet:

Buryette, D. (2018). Disorders of the Pancreas in Cats. The Merck veterinary manual. Whitehouse Station, NJ :Merck & Co., Inc.

Buryette, D. (2019). Diabetes Mellitus in Dogs and Cats. The Merck veterinary manual. Whitehouse Station, NJ :Merck & Co., Inc.

Detweiler, K. B., Rawal, S., Swanson, K. S., & de Godoy, M. (2017). Physical activity level of female and male adult cats before and after running wheel habituation. Journal of nutritional science, 6, e17. https://doi.org/10.1017/jns.2017.19

Kittleson, M. D. (2018). Acquired Heart and Blood Vessel Disorders in Cats. The Merck veterinary manual. Whitehouse Station, NJ :Merck & Co., Inc.

Wall, M., Cave, N. J., & Vallee, E. (2019). Owner and Cat-Related Risk Factors for Feline Overweight or Obesity. Front. Vet. Sci., 6, 19 August 2019. https://doi.org/10.3389/fvets.2019.00266

Comments


bottom of page